Käytä korkeinta näyttösi tukemaa virkistystaajuutta

Tietokonenäytöissä on usein eri kuvatiloja. Kuvatilat käyttävät eri asetuksia muuttamalla esimerkiksi resoluutiota (eli ruudulla näkyvien pikselien määrää) ja virkistystaajuutta (eli sitä, kuinka monta kuvaa näkyy sekunnissa). Korkeampi virkistystaajuus saa liikkeen näyttämään juohevammalta. Siksi CS2-peliä varten suositellaan yleisesti käyttämään korkeinta näytön tukemaa virkistystaajuutta.

Tarkista näytön virkistystaajuus asetuksista

Vaikka omistaisit korkeaa virkistystaajuutta tukevan näytön, on mahdollista, ettei korkeinta mahdollista virkistystaajuutta ole valittu. Kun CS2-peliä pelataan ikkunoidussa tai koko näytön ikkunoidussa tilassa, virkistystaajuus riippuu järjestelmän näyttöasetuksista. Esimerkiksi Windows 10 -käyttöjärjestelmällä asetus löytyy kohdasta Näytön lisäasetukset.

Ota käyttöön NVIDIA G-Sync tai AMD FreeSync, jos mahdollista

Perinteisesti näytöissä on rajallinen määrä tuettuja kuvatiloja, ja niiden vaihtaminen on hidasta. Jos kuvatila käyttää 60 hertsin virkistystaajuutta, pelin on renderöitävä jokainen kuva kuusikymmentä kertaa sekunnissa. Jos uutta kuvaa ei pystytä renderöimään tarpeeksi nopeasti, näyttö joutuu näyttämään aiemman kuvan uudelleen. Tulos muistuttaa 30 hertsin virkistystaajuutta. Visuaalinen käyttökokemus kärsii, kun virkistystaajuus näyttää vaihtelevan 60 ja 30 hertsin välillä.

Useissa nykyajan näytöissä on joko NVIDIA G-Sync tai AMD FreeSync, jotka ratkaisevat kyseisen ongelman. Kun kyseiset ominaisuudet ovat käytössä, näyttö muuttaa virkistystaajuutta lennossa vastaamaan videosignaalia. Jos käytät NVIDIA G-Syniä tai AMD FreeSynciä 60 hertsin näytöllä, mutta peli pyörii alle 60 FPS:n kuvataajuudella, näyttö muuttaa virkistystaajuutta automaattisesti vastaamaan pelin kuvataajuutta. Tämä saa pelit näyttämään juohevammilta, vaikka niiden suorituskyky ei yltäisi vastaamaan näytön tukemaa virkistystaajuutta.

G-Syncilla ja FreeSyncillä ei ole minkäänlaista vaikutusta, jos pelin kuvataajuus on korkeampi kuin näytön virkistystaajuus. Näistä syistä suosittelemme käyttämään kyseisiä ominaisuuksia, jos näyttösi tukee niitä.

Kuinka NVIDIA G-Sync otetaan käyttöön?

Jos käytät NVIDIA-näytönohjainta ja näyttöä, joka tukee NVIDIA G-Sync -ominaisuutta, voit ottaa sen käyttöön pelin ulkopuolella NVIDIA-ohjauspaneelista. Huomaa, että näytöstäsi riippuen voit joutua ruksimaan useita valintaruutuja.

Muista myös, että tietyillä järjestelmillä G-Sync voi aiheuttaa visuaalisia ongelmia, kun peliä pelataan ikkunoidussa tilassa, eikä ikkuna ole koko näytön kokoinen.

CS2 on käynnistettävä uudelleen muutosten jälkeen.

Kuinka AMD FreeSync otetaan käyttöön?

Jos käytät AMD-näytönohjainta ja näyttöä, joka tukee AMD FreeSync -ominaisuutta, voit ottaa sen käyttöön pelin ulkopuolella AMD-sovelluksesta.

CS2 on käynnistettävä uudelleen muutosten jälkeen.

Jos käytät NVIDIA G-Synciä, on suositeltavaa, että käytössä on myös V-Sync ja NVIDIA Reflex.

Jos peli pyörii korkeammalla kuvataajuudella kuin näytön virkistystaajuus, se aiheuttaa useita ongelmia. Isoin niistä on näytön repeäminen, mikä ilmenee, kun videosignaali lähettää näytölle uuden ruudun ennen kuin näyttö on ehtinyt päivittymään. Ruudun yläosa näyttää eri ruudun kuin alaosa.

Hiukan vaikeammin huomattava ongelma on mikronykiminen. Kun näytön virkistystaajuus on alhaisempi kuin pelin kuvataajuus (esim. 60 hertsin virkistystaajuus pelissä, jonka kuvataajuus on 70 FPS), peli renderöi kuvan nopeammin kuin näyttö pystyy näyttämään sen. Ajan myötä näytön ja pelin välinen viive kasvaa pidemmäksi, kunnes peli renderöi kaksi ruutua ennen kuin näyttö ehtii näyttää yhtä kuvaa. Tämä johtaa mikronykimiseen, joka saa pelin näyttämään siltä, kuin se ohittaisi ruutuja.

Monet pelit sisältävät V-Sync-nimisen asetuksen, jonka tarkoitus on välttää nämä ongelmat. Kun kuva on saatu näytölle, V-Sync pakottaa pelin lepotilaan, kunnes näyttö päivittyy uudelleen. Tämä auttaa synkronoimaan pelin kuvataajuuden näytön virkistystaajuuden kanssa. Asetus eliminoi usein sekä näytön repeämisen että mikronykimisen.

V-Syncillä on yksi varjopuoli. Kun peli on lepotilassa, se ei prosessoi näppäimistön ja hiiren syötettä. Kyseiset syötteet siirtyvät jonoon suoritettaviksi seuraavassa ruudussa. Tuloksena on suurempi syöteviive (eli aikaväli painikkeen painamisesta toiminnon suorittamiseen pelissä).

V-Syncin aiheuttama syöteviive voidaan välttää ottamalla käyttöön NVIDIA G-Sync ja NVIDIA Reflex. NVIDIA Reflex on asetus useissa NVIDIA-näytönohjaimissa. Se vähentää syöteviivettä lisäämällä lepovälin syötteiden prosessointiin. Silloin pelillä on enemmän aikaa kerätä viimeisimmät syötteet ennen seuraavan ruudun renderöimistä. Koska Reflexin lisäämä lepotilan odotusaika on arvio, on mahdollista, ettei peli ennätä näyttää seuraavaa ruutua näytön päivittyessä (mikä johtaa nykimisen). Jos olet kuitenkin ottanut myös G-Syncin käyttöön (lue lisää ylempää), näytön virkistystaajuus muuttuu pelin kuvataajuuden mukaan aiheuttamatta nykimistä.

Kaikista näistä syistä V-Sync, NVIDIA G-Sync ja NVIDIA Reflex kannattaa ottaa käyttöön, jos kaikki kolme ominaisuutta ovat saatavilla. Huomaa, että näiden kolmen asetuksen käyttö rajoittaa kuvataajuuden olemaan hiukan alhaisempi kuin näytön virkistystaajuus. Tämä on tarkoituksellista, ja tuloksena on usein visuaalisesti juohevin ja vähiten syöteviivettä sisältävä pelikokemus.

CS2 tunnistaa käynnistyksen aikana, ovatko kyseiset asetukset saatavilla ja otettu käyttöön. Peli näyttää ilmoituksen ja tarjoaa useita vaihtoehtoja. Jos painat Hyväksy muutokset -painiketta, peli ottaa suositellut asetukset käyttöön automaattisesti: